Tuomarin esittely
![]() |
Tuomariesittely Kirsi Heino
"Olen syntynyt 60-luvulla ja viettänyt lapsuuteni Kuopion seudulla. Opiskeluaika meni Helsingissä ja sen jälkeen olenkin asunut Vaasassa Pohjanmaalla.
Ennen kouluikää meillä asusteli kotona collie. Sen poismenon jälkeen ruinasimme siskoni kanssa
koiraa, ja v.70 taloomme tuli musta kääpiösnautseri. Kahdessa näyttelyssään se sai nollan
(nykyinen hyl) -mutta näyttelyreissulla isäni bongasi toisen kivanoloisen koiran eli p&s
snautserin. Juttutuokio kasvattajien kanssa johti siihen, että v-74 lähtien talossa oli p&s
snautsereita sekä 15-v lahjakseni saanut musta snautseri. Isäni kasvatti muutaman pentueen ja
olin innokas apulainen niin pentulassa kuin näyttelyissäkin. Siitä se sitten lähti pikkuhiljaa
”pahenemaan” ja ajan kanssa opiskelin eläinlääkäriksi, kasvatin ensimmäisen oman
snautseripentueen v-1997, muutama m&h kääpiösnautseripentuekin vuosien varrelle on
putkahtanut ja valmistuin lopulta ulkomuototuomariksi v.2006. Snautseri-pinseri-rodut ovat
luonnollisesti ominta rakkainta ”aluettani”.
Ajan saatossa on monta kertaa mieleen tullut, että olisi sitä helpompiakin rotuja olemassa … mutta ei, ei snautseria parempaa kuitenkaan ole! Minua juuri snautserin erilaiset puolet kiehtovat – seikuinen ilkikurisuus, uteliaisuus ja temperamenttisuus yhdistettynä rouhean konstailettomaan
ulkoasuun ja anatomiaan. Oikea snautseri kantaa itse itsensä eikä kuvia kumartele.
Rotumääritelmä kuvailee niin normaalia tervettä koiran anatomiaa kuin vain mahdollista on. Kaiken tasapaino tekee rodusta yleisesti ottaen myös hyvin terveen ja pitkäikäisen. Karkea turkki on arjen luksusta ; säällä kuin säällä snautseri on valmis ulkoilemaan eikä pitkäkestoisia pesu- ja
kuivaussessioita tarvita.
Olen iloinen päästessäni näkemään erikoisnäyttelyssä toivon mukaan runsaasti snautsereita,
joissa ne oikeat elementit ovat kohdillaan. Toivon, että minulle tulee kehässä vaikeita valintoja –
silloin voi olla iloinen koirien hyvästä tasosta ja onnitella kasvattajia saavutuksistaan"

